torstai 2. helmikuuta 2012

Tänä iltana kohtaan peilikuvani

Konstantinos Kavafis (1863 - 1933) oli kreikkalainen runoilija, joka eli merkittävän osan elämästään Aleksandrian kaupungissa. Fernando Pessoa (1888 - 1935) oli portugalilainen runoilija, joka eli merkittävän osan elämästään Lissabonin kaupungissa.

Tarinaa eivät kirjallisuudenhistoriat tunne, mutta luultavasti nämä kaksi suurta runoilijaa kohtasivat kerran, syksyllä 1929, valtamerilaivassa matkalla Lissabonista Lontooseen.

Runollinen kohtaaminen
(Ti nyhta pou o Fernando Pessoa synantise ton Konstadino Kavafi, ohj. Stelios Haralambopoulos, Kreikka 2008, 89 min)
Es. su 29.1.2012 klo 23.25 ja ke 1.2.2012 klo 17.00, Yle Teema
Esittely Yle Teeman kotisivulla
Esittely Cape Cod Morning -blogissa
Kaksi runoilijaa, Fernando Pessoa ja Konstantin Kavafis kohtasivat Saturnia-laivalla vuonna 1929. Laiva kuljetti maahanmuuttajia Amerikkaan, ja se oli täynnä toiveita uudesta, paremmasta maailmasta.  (Yle.fi.) 

Stelios Haralambopoulosin (s. 1956) lyyrinen dokumentti Runollinen kohtaaminen aloittaa epävarmalla vihjeellä tuntemattomasta Vasilis Kapopoulos -nimisestä kreikkalaissiirtolaisesta vuosikymmenten takaa. Dokumentti jatkaa kertomalla mystisen salapoliisitarinan siitä, miten kaksi kirjallisuudentutkijaa ensin jäljittää tuon siirtolaisen ja päätyy lopulta kirjallisuushistoriallisen aarteen äärelle. Kapopouloksen jälkeläiset näet ohjaavat tutkijat pieneen kirjastoon, josta löytyy uskomattomalta tuntuva muistikirja.

Muistikirjaan sisältyy Kapopouloksen yksityiskohtaisesti kirjaama selvitys kohtaamisesta, josta ei ole jäänyt mitään muita dokumentteja jälkipolville. Kultivoitumaton siirtolainen nimittäin saa eräänä iltana seurakseen kaksi runoilijaa, jotka eivät olleet tavanneet koskaan aiemmin. Kyseessä oli portugalilaisen Pessoan ja kreikkalaisen Kavafisin ainoa kohtaaminen.
Kohtaamisen näyttämönä toimii siis vuosi 1929 ja Atlantti ja valtamerilaiva Saturnia. Saturnian reitti kulki itäiseltä Välimereltä ensin Lissaboniin ja sitten Lontooseen, josta se jatkoi uuteen maailmaan Yhdysvaltoihin, matkustajinaan lähinnä parempaa elämää kohti suuntaavia siirtolaisia. Alus oli valmistunut italialaisella telakalla pari vuotta aiemmin, 1927, ja sen matka oli päättyvä 39 vuoden uskollisen palvelun jälkeen 1966 romutettavaksi tuomittuna.

Kavafis.
Menee aikansa, ennen kuin Runollinen kohtaaminen löytää virityksensä. Alkupuoli saattaa tuntua jopa pitkästyttävältä. Lopulta Kavafis ja Pessoa sentään saadaan yhteen, ja heidän keskusteluitaan nuoren siirtolaisen tarkkailun alaisena kuvitetaan laadukkaana dramatisaationa. Kolme kreikkalaisnäyttelijää esittää näitä kolmea realistisesti toteutetuissa kohtauksissa.

Kirjallisuudentutkijat panevat muistikirjaa lukiessaan merkille, miten tarkkoja ja oivaltavia aikalaishuomioita kirjallisesti oppimaton Kapopoulos kykeneekään tekemään varsin omaperäisesti käyttäytyvistä lyyrikoista.

Varsinkin Pessoa on nykyäänkin tunnettu populaarikulttuurissakin, kiitos uskomattoman kykynsä operoida useilla henkilöllisyyksillä jonkinlaisen identiteettiakrobaatin tapaan. En minä aina ole sama. Virkamiehenä elantonsa hankkinutta Kavafisia puolestaan pidetään yhtenä kansakuntansa merkittävimmistä runoilijoista. Eläessään hän julkaisi kitsaan niukasti. Dokumentti toimii muun ohessa myös johdantona kahteen taiteilijaan ja heidän tuotantoonsa.

Pessoa.
Runollinen kohtaaminen ei ehkä yllä samalle vaikuttavuuden asteelle kuin kaksi aiemmin käsittelemääni dokumenttia, Honigmannin esittely Père-Lachaisen hautausmaasta ja Petitin tutkielma stalkkaamisesta, mutta sen ei silti tarvitse lainkaan hävetä tässä sarjassa. Elokuva tuo mestarillisen tyylikkäästi esiin, miten suuresti kahden satunnaisesti kohdanneen runoilijan elämä, tuotanto ja kohtalo muistuttavatkaan toisiaan. Tämä pelkistyy loistavasti finaalikohtauksessa, jossa Kavafisin ja Pessoan kuolinvuoteet tuodaan metaforisesti vierekkäin, jaettuun sairaalahuoneeseen.

Miten toden totta Runollinen kohtaaminen sitten on? Löysivätkö tutkijat todella Kapopoulosin kirjoittamaksi esitellyn muistikirjan? Matkustivatko kaksi lyyrikkomestaria todella samalla valtamerialuksella New Yorkin suuren pörssiromahduksen aikoihin? En voi olla varma, enkä löydä tähän hätään lähteitäkään asiaa todentamaan, mutta uskoisin niin.