Jätän kesähuvilani Villa Derrickerian kesän ajaksi ja annan sen vuokralle kahdeksi ja puoleksi kuukaudeksi, aina syyskuun alkuun asti. Lähden mieron tielle. Palaan sitten - Pirkan ja Gottfridin jälkeen mutta luultavasti ennen Sirpaa ja Runaria. Silloin ilmestyy seuraava kirjoitus.
Jane Sutherland: Viimeisellä patikalla (1888) |
Arjessa pitää olla luksusta, niin myös mierossa. Siksi otan kävijälaskurin tuolta marginaalista mukaani ja remppaan siitä joko sykemittarin tai askelmittarin, riippuen siitä kumpi alkeellisine teknisine taitoiteni minulta jouhevammin luonnistuu.
Kaikki 115 avoinna olevaa tekstiäni toivottavat mieronkulkunikin ajan kommentit tervetulleiksi, vaikka ne saattavat joutua odottamaan melkoisen viiveen vastaustani. (Sähköpostiosoitteessani olen luultavasti nopeammin tavoitettavissa, vähän nopeammin ainakin.) Kaksi tekstiäni, rakas "Fitz mutatoi itsensä" ja vielä rakkaampi "Neiti Marple virittää tapakomedian", viettävät edelleen aikaansa rankasta vankilamaailmasta tutussa pelkääjäosastossa paossa englanninkielisiä roskapostittajaihailijoitaan. Pahoitteluni tässä samalla Kirsin kirjanurkan ja Hyönteisdokumentin toimitusjohtajille, joiden noihin teksteihin liittämät kommentit ovat halullisten ulottumattomissa toistaiseksi.
Pikkuoravat kytkevät parin päivän päästä pannuhuoneessa päälle kommenttien esitarkastustoiminnon, myöhemmin mahdollisesti myös sanavahvistustoiminnon roskapostittajia ajatellen. - Kaikki muuten eivät välttämättä tiedä, että ainakin Bloggeriin rekisteröityneet voivat tilata ilmestyvät kommentit omaan sähköpostiosoitteeseensa. Se tapahtuu ruksimalla "Tilaa sähköpostitse" kommenttilaatikon alapuolella oikealla. Sillä tavalla ei tarvitse päivystää kommentien ja niiden vastausten ilmaantumista.
Olen saanut blogimaailmasta muutaman hyvän ajatuksen kirjoista, jotka minun kannattaisi lukea: esimerkiksi John le Carrén Täydellinen vakooja ja Marko Kilven Elävien kirjoihin. Ne tosin eivät mahdu mukaan mierolaisiin matkavarustuksiin.
Ennen lähtöäni suosittelen tietyin varauksin huomenna sunnuntaina (Sub klo 21.00) ties miten monetta kertaa uusittavaa Harold Beckerin elokuvaa Rakkauden meri (USA 1989), jos ei muusta syystä niin tämän Tom Waitsin tulkitseman sielunraspisen tunnusmusiikin tähden. Olen myös itseäni ihmetellen katsonut uusintana pari jaksoa ruotsalaispoliisisarjaa Beck (1997 - 2009) Nelosen tiistain myöhäisillassa. En olisi luullut, että voisin yhä suhtautua näinkin innostuneesti johonkin rikossarjaan 1980-luvun ihananpatinaisten marplejen jälkeen.
Hyvää kesää teille!