Miksi en voisi kirjoittaa Ketusta?

Kettu: Kylmä hauta

353. Kaltes Grab (37:1, 25.3.2011) - Es. la 14.4.2012 klo 20.50

Jakson esittely Kino.de-sivustossa
Komisario Herzog tutkii hautausmaalla tehtyä murhaa. Jörg Mallikin ruumis löytyy auto-onnettomuudessa kuolleiden Aicherin sisarusten haudalta. Mitä surmatyön tekijä tällä teollaan halusi viestiä? (Yle.fi.)

Sattumalta päädyin eilen katsomaan Ketun tuoreimman Suomessa esitetyn jakson, Kylmän haudan.

Siinä kaksi siskosta ja heidän bestis-ystävättärensä kuolevat auto-onnettomuudessa. Onnettomuuden aiheuttajaa vastaan ei löydy oikeudessa riittävästi todisteita, joten hänet vapautetaan, mutta myöhemmin hänet löydetään murhattuna onnettomuuden uhrien haudan äärestä.

Epäonninen kolaroija. (Kuva: ZDF.)

Tarina katsojan-harhautusyrityksineen on melkoisen totunnainen, mutta silti sen jaksaa seurailla vaivatta alusta loppuun asti. Katsoessani mietin myös kysymystä, miksi en voisi kirjoittaa Ketusta, kuten kirjoitin Derrickistä sarjalle omistetussa Derrickeria-blogissa.

Vastaus on hyvin helppo: Kettu, ainakin siinä muodossa kuin sitä meidän päivinämme suolletaan ulos Münchenin studioilta, on persoonaton ja kliininen. Äärimmäisen ammattitaitoinen sarja on, mikä ei kuitenkaan pelasta sitä mainituilta persoonattomuudelta ja kliinisyydeltä. Se on väritön, hajuton ja mauton. Kyllä sen tunnistaa kunnianarvoisan historian omaavan krimin edustajaksi, mutta sielua siinä ei ole enää juuri lainkaan.

Sama koskee sarjan poliiseja ja muita hahmoja. Tutkijat - ryhmän päällikkö Herzog, Heymann, Richeter ja Riedmann - ovat pelkkiä aneemisia virkamiehiä, joita näyttelijöiden täytyy näytellä yhtä aneemisesti, kuin pelkkinä näyttelemisen virkamiehinä. Persoonaa tutkijoissa on vain sukunimen ja hierarkia-aseman verran. Kommunikoivatko he ihmisinä keskenään lainkaan?

Olen Derrickeriassa useasti tuonut esiin, että Derrickin ääreen minut saattoi ensisijaisesti sarjan käsikirjoittaja, Herbert Reinecker (1914 - 2007). Reinecker on totisesti ansainnut kunniapaikkansa krimin todellisena auteurina. Puuduttavimmissakin virkatehtävissä Derrick ja hänen pikku apulaisensa Harry Klein ovat täysiä ihmisiä. Jaksokohtaisten rikostapausten keskeisillä hahmoilla on heilläkin aina todellinen persoona, parhaimmillaan jopa ikimuistettava sellainen, vaikka Reinecker henkilöittensä suhteensa säännöllisesti sortuukin kotikutoisuuteen ja jopa tekotaiteellisuuteen.

Kun mietin, miten Reinecker olisi kohentanut eilistä jaksoa, ensimmäisenä mieleeni tulee, että hän olisi luonut ainakin yhdelle tapauksen hahmoista kokonaisen henkilöllisyyden. Tähän asemaan olisin saattanut nostaa epäonnisen, hautausmaalla murhatuksi tulevan Jörg Mallikin, jota itävaltalaissyntyinen Hary Prinz (s. 1965) esittää. Jos alun auto-onnettomuutta edeltäviä tapahtumia olisi valotettu kohtalokkaalle automatkalla lähtevien tyttöjen lisäksi myös hänen kannaltaan, olisi todellisuudelle saatu painavaa ristivalotusta ja tuloksena olisi ollut krimille ominaista empatiapainotusta myös "pahaa" kohtaan. Lisäksi loppuminuuttien ratkaisu ei olisi tullut niin tyhjästä, vähän kuin puun takaa, jos siihen olisi tavalla tai toisella arvoituksellisesti viitattu jo tarinan alkuminuuteilla.

Näillä perustein väitän, etten voisi kirjoittaa Ketusta, koska siinä ei ole ainesta elävään kirjoittamiseen vaan vain kuivaan, juoneen keskittyvään raportointiin. Toki tuomioni sarjan nykytilaa kohtaan on yksisilmäinen, kun se perustuu tämän yhden ainoan jakson katsomiseen. (Tosin viime syksynä näin miltei kokonaan toisenkin jakson. Kyseessä lienee ollut 1. lokakuuta lähetetty Äitienpäivä. Siitä mieleeni on jäänyt päällimmäisenä kotoisuuteen taipuva lyhyt kohtaus, jossa tutkija Heymann vierailee ostoksilla lihakaupassa.)

Tietysti voisin testata oletukseni oikeutusta ottamalla seuraavaksi esitettävän jakson käsittelyyni, rakentavin ennakkoasentein. Mahdollisuus tähän olisi jo toukokuun 5. päivänä Soveliaan kuoleman merkeissä, mutta luultavimmin televisioni pysyy kiinni tuona iltana.

Kettu-sarja on legenda, jota on Saksassa esitetty huhtikuusta 1977 saakka. Parhaillaan meneillään ovat 39. tuotantokauden esitykset; viimeksi valmistunut jakso on sarjan 367:s. Jo vuosia sitten kuului puheita, että tuotantoryhmässä vallitsee aikamoinen väsymys jo ja että henkilösuhteetkin ovat melkoisen kireät. Jokin aika sitten lopulta uutisoitiinkin sarjan lopettamisesta, mutta päätös purettiin.

Sadassa ensimmäisessä jaksossa 1977 - 86 murharyhmän päällikkönä toimii komisario Erwin Köster, jota esitti Siegfried Lowitz (1914 - 99). Viimeisessä tarinassaan hän kuolee rikollisen surmaamana, jotta näyttelijä Lowitzille vapautui enemmän aikaa teatterinäyttelemiselle. Komisario Kösterin aikaa pidetään varsin yleisesti sarjan kukoistuksena. (Derrick-kotisivuja pitävä Tian1806 on perustanut sivuston myös komisario Kösterin aikaiselle Ketulle.)

Vuosina 1986 - 2007 ryhmää johtaa Leo Kress, ja hänen astuessaan ohjaksiin sarjan suomennosnimi muuntui nykyiseen asuunsa Kettu aiemman Vanha kettu -nimen jälkeen, vaikka saksankielinen nimi Der Alte on alusta asti ollut muuttumaton. Kressin esittäjä Rolf Schimpf (s. 1924) jätti sarjan 82-vuotiaana 222 jakson jälkeen, vaikkakin esiintyi vielä pari vuotta myöhemmin yhdessä tarinassa.

Kun Kress oli saatettu eläkkeelle, sarjaa päätettiin ilmeisistä hiipumisen merkeistä huolimatta jatkaa. Murharyhmän johtoon astui ylikomisario Rolf Herzog, jota Walter Kreye (s. 1942) on tähän mennessä ehtinyt esittää 45 jakson verran. Voisi tietenkin spekuloida, olisiko sarja saanut minkäänlaista piristysruisketta siitä, että ylikomisario Herzogin sijaan ryhmän päälliköksi olisikin nostettu tutkija Heymann, Michael Ande (s. 1944), joka on esiintynyt sarjassa alusta asti pomon oikeana kätenä. Vuodet ovat valkaisseet Heymannin hiukset, mutta edistystä uralle ei kuitenkaan ole näkynyt eikä kuulunut.

Näyttelijä Kreye täyttää heinäkuussa 70 vuotta, ja Andekin saavuttaa tuon virstanpylvään vain pari vuotta myöhemmin. Kun he molemmat aikanaan vetäytyvät, sarjalla tuskin enää on voimia jatkaa kulkuaan, ainakaan omin jaloin.

• Ketun tuorein jakso, 13. huhtikuuta esitetty Lautloser Tod, on Suomessakin parhaillaan nähtävissä kokonaisuudessaan ZDF:n kotisivun kautta.

Ylikomisario Richard Voss - Kettu IV.

Lisäys 31.7.2012: Viime talvena uutisoitiin ylikomisario Herzogia esittävän Walter Kreyen syöpäsairaudesta, ja nähtävästi hän on nyt jättänyt koko sarjan. Se tietää uuden, neljännen päällikön astumista ruotuun. Jakson "Blutige Ernte" myötä (huom! ks. kommenttiosio) Heymann ja muu poppoo saavat johtajakseen ylikomisario Richard Vossin, jota Jan-Gregor Kremp esittää. Kremp on esiintynyt Ketussa eri rooleissa jo viidesti aiemmin, ja hänen ikäänsä - syyskuussa tulee täyteen 50 vuotta - on kritisoitu turhan pieneksi tähän vaativaan vakanssiin. Useita ylikomisario Vossin päsmäröimiä juttuja on jo ehditty kuvata alkuvuodesta varastoon, vaikka yhtäkään ei vielä ole päästetty televisioon asti. (Lisätietoja aiheesta tässä kymmenen kuukauden takaisessa ja tässä kolmen kuukauden takaisessa lehtitekstissä, kummatkin saksan kielellä.)