Rikkaat metallitehtailijarukat

Friedrich Krupp perusti vuonna 1811 pienen teräsvalimon Ruhrin alueelle Saksaan. Pikkuhiljaa yrityspohja laajeni, ja 1900-luvulle tultaessa valimo, Friedrich Krupp AG, oli paisunut monikansalliseksi metalli- ja aseteollisuusmahdiksi.

Kruppin imperiumi ja Kruppin suku ovat ajankohtaisia nyt, kun Yle TV1 aloitti suvun historiaan pohjautuvan sarjan esittämisen eilen tiistaina. Kolmiosainen, yhteensä 4½-tuntinen sarja Krupp - eine deutsche Familie (2009) on saanut Suomessa hivenen raflaavan nimen Kruppin metallidynastian tragedia.

Jakso 2/3: Rakkaus ja kohtalo - ti 5.4.2011 klo 21.00 (1.28)

Jakso 3/3: Tuho ja sovitus - ti 12.4.2011 klo 21.00 (1.30)

Sarjan esittely Ylen kotisivuilla

Kruppin suurteollisuussuvun historiaan kuuluu käytännössä vain kuusi sukupolvea, vaikka tietääkseni Kruppin metallilla on monisatavuotiset juuret:

• Friedrich Krupp (1787 - 1826)
• Alfred Krupp (1812 - 1887)
• Friedrich Alfred Krupp (1854 - 1902)
• Bertha Krupp von Bohlen und Halbach (1886 - 1957)
• Alfried Krupp von Bohlen und Halbach (1907 - 1967)
• Arndt von Bohlen und Halbach (1938 - 1986)

Televisiosarja jättää dynastian kantaisät Friedrichin ja Alfredin ulkopuolelleen keskittymällä vuosiin 1901 - 1967. Ratkaisu vaikuttaa dramaturgisesti onnistuneelta, kun tarkastelupisteeksi vielä valitaan vuosi 1957 ja hetki, jona teräksenkova matriarkka Bertha Krupp vaipuu kuolinvuoteelleen. Siinä on aikaa muistella katkeraa menneisyyttä niistä ajoista alkaen, kun perheyritys lankesi hänen 16-vuotiaille harteilleen.

Perusristiriita on Berthan ja hänen vanhimman poikansa, yrityksen pääjohtajaksi nousseen Alfriedin, välillä. Äiti, miksi olit niin ankara? Äiti, miksi pilasit elämäni?

Arndt von B und H, se alkuperäinen. 

Kruppin suvulla oli läheiset suhteet sekä keisari Vilhelm II:een että myöhemmin Adolf Hitleriin. Yrityksen aseilla oli merkittävä rooli kummassakin maailmansodassa. Suvun southforkin virkaa toimitti Villa Hügel, 1800-luvun loppupuolella valmistunut palatsi. Valitettavasti sarjan kuvausryhmä ei päässyt kuvaamaan autenttisiin tiloihin palatsin sisään.

Runsaasti draaman aineksia sisältyy jokaiseen sukupolveen, joskin kaikkein kiintoisimpana hahmona pidän suvun viimeistä jäsentä Arndtia, joka syntyi sopivasti toisen maailmansodan kynnyksellä 1938. Arndtista kasvoi ja kehittyi oikea dekadenssin ruumiillistuma.

Kun isä Alfried kuoli keuhkosyöpään 1967, yritys ja sen johtovastuu irrotettiin suvusta - ainoa lapsi Arndt kun osoitti suuntautumista ihan muille aloille kuin yritysjohtoon. Arndt sai suunnattoman vuotuisen taskurahan, mutta onnistui siitä huolimatta keräämään tuntuvan velkataakan ennen kuolemaansa kurkun alueen syöpään 48-vuotiaana.

Arndt von B und H vm. 1969:
Helmut Berger.

Arndt von B und H oli homoseksuaali - ominaisuus, joka näyttää oirehtineen suvussa jo aiemmin. Siitä huolimatta hän meni naimisiin Itävallan kaatuneeseen keisarihuoneeseen kuuluvan prinsessa Henriette "Hetty" von Auerspergin (s. 1933) kanssa 1969. Arndt eli jetset-elämää, ja epätodellisten vuosien saatossa hänen todellisuudentajunsa nähtävästi kärsi pahasti. Valitettavasti sarja ei ulottune lainkaan näihin viimeisiin vuosiin.

Italialainen mestariohjaaja Luchino Visconti ohjasi vuonna 1969 elokuvan Kadotetut (La caduta degli dei). Tuokin elokuva perustuu löyhästi Kruppin suvun vaiheisiin. Isä-Alfriedin vastinetta esittää Dirk Bogarde pääroolissa teollisuusmagnaattina Hitlerin kolmannessa valtakunnassa. Arndtista vaikutteita saanutta Martin von Essenbeckiä näyttelee Helmut Berger.

Arndt von B und H vm. 2009:
Nikolai Kinski.

Kruppin metallidynastian tragediassa Arndtia esittää Nikolai Kinski (s. 1976). Nauru oli päästä, kun näin hänet eilenillalla 19-vuotiaana perijänä sukupäivällisten ruokapöydässä, niin pahasti hän näyttää isältään, legendaariselta Klaus Kinski -vainaalta.

Eilisiltainen aloitusjakso oli otteessaan helposti pitävä, laatuviihdyttävästi kalliilla rahalla toteutettu historiasaippua. Mieleen tulee jopa loistava saksalaissarja Mannin perhe (2001), genrensä lyömätön ykkönen. Rahahanat tosin suljettiin siinä vaiheessa, kun Bertha Krupp astui 21-vuotiaana alttarille sulhasensa, keisari Vilhelmin valitseman diplomaatin kanssa. Mahtihäät kuvataan tarinassa vain sanallisesti.

Yksi todella paha vika sarjassa on. Se nimittäin "kertoo kuuluisan saksalaisen teollisuusmahtisuvun osin tosipohjaisen tarinan". Mikä siis sarjassa on totta ja mikä sepitettä? Monet dramaattiset yksityiskohdat vaikuttavat periytyvän suoraan historian sivuilta: Berthan isä Friedrich Alfred Krupp teki oikeastikin itsemurhan 1902 skandaalijulkisuuden uhrina, ja 1907 syntynyt Alfried todella oli keisarin kummipoika.

Missä kaikki taiteelliset vapaudet, historianoikaisut ja muut kommat luuraavat? Kattavampaa tavaraselostetta siis kaipaisin.