Neiti Marple: Murha maalaiskylässä
(Marple: The Murder at the Vicarage, ohj. Charlie Palmer, Britannia 2004)
TV1 su 10.6.2012 klo 18.55
Lisätietoja kesän 12 Marple-elokuvan sarjasta TV1:n kotisivuilla Englanninkielinen sivu Marple-filmatisoinneista
St. Mary Meadin uneliasta rauhaa rikkoo epäsuositun eversti Protheroen murha, jonka selvittämiseen tarvitaan jalkavaivaisen Jane Marplen pistämätöntä päättelykykyä. (Yle.fi.)
Asetelmaan ei millään muotoa olisi käynyt, että McEwan olisi ottanut hahmoonsa mallia Hicksonilta - hänen piti luoda aivan oma Marplensa, kuten kaikki näyttelemisen teoriat korostavat. Siksi oli kai jo ennakolta kiveen kirjoitettu, että Hicksonin ihailijat kokisivat McEwanin ikineidon katastrofina ja pyhäinhäväistyksenä. Ei osattu nähdä uutta Marplea Hicksonin haamulta, ja lavalle noussut uustulkitsija oli kuitenkin täysin syytön nousseeseen vastarintaan.
Itseltänikin on vaatinut suurta vaivaa totuttautua McEwanin suoritukseen, kai samasta syystä kuin Angela Lansburyn (s. 1925) elokuvassa Tuijottava katse (1980) tekemään työhön, jota olen pitänyt jenkkiläisessä suorasukaisuudessaan vielä monin verroin hirveämpänä. Vastahankaani lienee osaltaan vaikuttanut myös uuden vuosisadan tuoma tapa käsitellä alkuperäisromaaneja käsikirjoituspöydällä varsin kovakouraisesti.
Viime sunnuntaina, kun TV1 lähetti uusintana McEwanin toisen Marple-elokuvan Murha maalaiskylässä, luulen viimein päässeeni jotenkin sisälle käsillä olevaan erilaiseen tulkintaan. Avain on ehkä siinä, että McEwanin hössöttävä roolihahmo peittää todellisen luontonsa toisella tavalla kuin edeltäjä Hickson. Kuivakkaan sangviinisuutensa takana uus-Marple on lahjomattoman tarkkanäköinen, vieläpä erinomaisen komediallisella tavalla. Tämä korostuu erityisesti kohtauksessa, jossa murhatun eversti Protheroen leski (Janet McTeer) yrittää tunnustaa miehensä murhan, mutta selvänäköinen neiti Marple toteaa kursailemattoman mutkattomasti naapurin tädin puhuvan palturia ja laskevan luikuria.
Vakavikko Hicksonin jälkeen huumori on tehnyt invaasion uustulkintaan monellakin tavalla. Sunnuntaisessa tarinassa aivan yliveto oli neiti Hartnell, surupukuinen leski-ihminen, joka laukkailee hyypiömäisin hipsimisaskelin juorujen perässä. Leskineiti Hartnell on kuin suoraan huvinäytelmästä revitty mutta silti äärimmäisen tosi ja jopa uskottava hahmo. Lisähuumoria henkilöön tuo neiti Marplen lenkuttaminen tarinan loppupuoli jalkapotilaana ikään kuin Hartnellin leskineidin parodisena kaksoisolentona.
Kolkon mustanpuhuvaa hahmoa esittää ilmiömäisesti Angela Pleasence (s. 1941). Sukunimi saattaa olla tuttu, eikä suotta, sillä kyseessä on itse Donald Pleasencen (1919 - 95) tytär, esikoinen kuuluisan isän ihan ensimmäisestä avioliitosta.
 |
| Juorulla on merkittävä sosiaalinen rooli St. Mary Meadin kyläyhteisössä. |
Murhan maalaiskylässä osalta perun täysin Palapelitelevisioinneista-tekstissä esittämäni kritiikin nykydekkarisovitusten ravaamisesta kilpaa kellon kanssa. Nimittäin vaikka tarinalle on suotu vain puolitoistatuntinen ohjelma-aikaa, kotoisa kiireettömyyden tuntu vallitsee suurimmaksi osaksi. Tässä varmaan auttaa se, että murha-arvoitus on mahdollista fokusoida yhdeksi ainoaksi kuvaksi: siksi kuvaksi, jonka jalkavaivainen neiti Marple näkee puutarhassaan toipuillessaan - Raymond Chandlerin herttaisista murhailupakinoista nauttien - ja joka kätkee sisäänsä näkymän murhan tapahtumapaikkaan.
Näihin sovinnollisiin tunnelmiin lienee hyvä päättää. Samalla tuumaan, että Villa Derrickeria taitaa taas olla kylläinen sekä Agatha Christieen että Komisario Lewisiin liittyvistä teksteistä ainakin muutamaksi ajaksi, joten yritän haalia ainekset tuleviin kirjoituksiin muilta tantereilta.
Sitä ennen kuitenkin vielä lyhyt katsaus edessä oleviin kymmeneen McEwan-Marpleen:
3. - 17.6.2012
Paddingtonista 16.50 (4.50 from Paddington, 2004)
Samanniminen Marple-romaani (7./12; 1957)
4. - 24.6.2012
Kuolema ilmoittaa lehdessä (A Murder Is Announced, 2005)
Samanniminen Marple-romaani (4./12; 1950)
Christie-tuntija John Curran pitää pohjana toimivaa Kuolema ilmoittaa lehdessä -romaania ehdottomasti parhaana Marple-romaaneista. Palapelissä on kuitenkin niin monta palaa, että jo 1980-luvun televisiointi on melkoinen mosaiikki. Mukana lavalla heilumassa mm. Jimmy McGovern -vakionäyttelijä Robert Pugh (s. 1950) ja samaisena vuonna 2005 Christien alter egoksi Ariadne Oliveriksi Poirot-sarjassa muuntautunut Zoë Wanamaker (s. 1949) ihan keskeisessä Letitia Blacklockin roolissa.5. - 1.7.2012
Viimeinen juttu (Sleeping Murder, 2006)
Marple-romaani Neiti Marplen viimeinen juttu (12./12, 1976)
Christie kirjoitti tämän neiti Marplen uran päättävän jutun tunnetusti jo hyvissä ajoin 1940-luvulla ja säilöi sen kassakaappiinsa korkoa kasvamaan. Chaplinin tytär Geraldine Chaplin (s. 1944) näyttelee rouva Fanea.6. - 8.7.2012
Syyttävä sormi (The Moving Finger, 2006)
Samanniminen Marple-romaani (3./12, 1943)
7. - 15.7.2012
Eipä aikaakaan... (By the Pricking of my Thumbs, 2006)
Tommy & Tuppence -romaani Eipä aikaakaan niin voi kauhistus (1968)
Tästä se alkoi, parjattu, synkkä luku Christie-televisiointien historiassa, joka tunnetaan briteissä termillä Marpleising. Marple-formaattiin puristettiin alkajaisiksi etsiväpariskunta Tommy ja Tuppence Beresfordin toiseksi viimeinen seikkailu, ja heitä esittämään pestattiin niminäyttelijät Anthony Mennyt-maailma Andrews (s. 1948) ja Greta Scacchi (s. 1960). Lewis-sarjassa ruumiita komisariollemme aukova Clare Holman (s. 1964) esittää neiti Packardia, ja legendaarisen uran jo Chaplinin Parrasvaloista alkaen tehnyt Claire Bloom (s. 1931) on Ada-täti. Romaanin alkuperäinen nimi muuten on sitaatti Shakespearen Macbethistä.
8. - 22.7.2012
Kuolema lähettää viestin (The Sittaford Mystery, 2006)
Samanniminen romaani (1931)
Tämän satuin katsomaan ensiesittämällä ja aion katsoa nytkin. Kyseessä on muistaakseni loistavasti tyylitelty kauhufarssi spiritistisine istuntoineen. Mukana on kunnianarvoisa otos brittinäyttelijöiden kermaa, alkaen iki-ihanasta Robert Hardysta (s. 1925) pääministeri Winston Churchillina. Kahden bondin mies Timothy Dalton (s. 1944) poliitikko Clive Trevelyanina huolehtii elokuvan lopetuskuvan viistosta huumorista. Myös Fay Weldonin Naispaholaisen alkuperäisessä televisioinnissa (1986) menestyskirjailija Mary Fisheriä esittänyt Patricia Hodge (s. 1946) pyörii kuvioissa, samoin kuin komisario Lewisin pikku apulainen Hathaway, Laurence Fox.9. - 29.7.2012
Bertramin hotellissa (At Bertram's Hotel, 2007)
Samanniminen Marple-romaani (10./12, 1965)
Christie-veteraani Francesca Annis (s. 1945) esittää lady Selina Hazya. Alkuperäisromaani on saanut kunniamaininnan tylsimpänä Marple-tarinana. Sen sijaan Hickson-televisiointi vuodelta 1987 on täynnä puhtia!10. - 5.8.2012
Syyttömyyden taakka (Ordeal by Innocence, 2007)
Samanniminen romaani (1958)
11. - 12.8.2012
Kohti nollapistettä (Towards Zero, 2007)
Samanniminen romaani (1944), jossa esiintyy Christien vakiopoliisi tarkastaja Battle
12. - 19.8.2012
Neiti Marple koston jumalattarena (Nemesis, 2007)
Samanniminen Marple-romaani (11./12, 1971)
Pohjana yksi Christien aivan viimeisistä mutta silti yllättävän virkku romaani. Hickson-sovituksen (1987) bussilastillinen seuramatkalaisia lumosi minut syvällä kyntävine näyttelijäntöineen, joten katsoin myös uusintatelevisioinnin ja petyin. Neiti Marplen sisarenpoikaa Raymond Westiä esittää tällä kertaa yllättävästi äkkivääränä luonnenäyttelijänä tunnettu Richard E. Grant (s. 1957).McEwanin jätettyä sarjan uudeksi neiti Marpleksi pestattiin Julia McKenzie (s. 1941). Hän on tähän mennessä vuosina 2008 - 13 esiintynyt yhteensä yhdessätoista marplessa. Yle on päättänyt esittää neljä noista McKenzie-marpleista heti päättyneen McEwan-sarjan jälkeen samalla ohjelmapaikalla. Kyseessä on kolmesta McKenzie-tuotantokaudesta keskimmäinen, joka on ensiesitetty Suomessa runsaat puoli vuotta sitten:
5./11 - 26.8.2012
Hallavan hevosen majatalo (The Pale Horse, 2010)
Romaani Totuus hallavan hevosen majatalosta (1961)
Pohjana toimiva romaani on tunnettu siitä, että siinä salapoliisina toimii rikoskirjailija Ariadne Oliver - ainoassa seikkailussaan ilman ystävänsä Hercule Poirot´n apua. Rouva Oliver on luonnollisesti kokonaan heitetty yli laidan tässä televisioinnissa.6./11 - 2.9.2012
Rakkauskirjeiden salaisuus (The Secret of Chimneys, 2010)
Samanniminen romaani (1925), jossa esiintyy Christien vakiopoliisi tarkastaja Battle
7./11 - 9.9.2012
Kuoleman sininen kukka (The Blue Geranium, 2010)
Marple-novelli "Sininen pelargoni" kokoelmassa Kolmetoista (1932)
8./11 - 16.9.2012
Tuijottava katse (The Mirror Crack'd from Side to Side, 2010)
Samanniminen Marple-romaani (8./12; 1962)
Todella upee Joanna Lymley (s. 1946) esittää tarinassa neiti Marplen ystävätärtä Dolly Bantrya, kuten esitti jo McEwan-marplessa Ruumis kirjastossa (2004). Romaanin elokuvateatteriversiossa vuodelta 1980 keskeistä Marina Greggin roolia esitti tunnetusti Elizabeth Taylor ja hänen rakasta vihollistaan Lola Brewsteriä Kim Novak. Tässä tuotannossa kyseisissä rooleissa nähdään Poliakoffin Sukupuusta tuttu Lindsay Duncan (s. 1950) ja Hannah Waddingham (s. 1974).
